Jos erotus on yli 15 prosenttia ja se tarkoittaa yli 150 kasvua sähkölaskussa, yhtiön tulisi kohtuullistaa hintaa.
Kuluttajariitalautakunta perustelee päätöksiään sillä, että sähkö on jokaiselle välttämätön hyödyke, jonka hinnalta kuluttaja voi odottaa vakautta.
Sähkön käyttö on lähes kaikille välttämätöntä, niinkuin vesi ja lämpökin, niiden markkinoinnin valvominen rajoittaa hyväksikäyttöä.
Hyväksikäytön rajoittaminen on toki fiksua, sitä en kiellä. Sähköyhtiöiden katteet ja asema yhteiskunnassa ovatkin sitten eri keskustelu. Tässä tapauksessa (tai siis tämän jutun perusteella) vaan lähinnä tulee itselle mielikuva, että aivan liian monet ihmiset ovat sopimuksia solmiessaan tehneet pikaisia päätöksiä kilpailuttamatta vaihtoehtoja tai miettimättä kunnolla sopimuksen seurauksia - ja nyt niiden seurausten nielemisen sijaan tarvittaisiin valtiota pelastamaan omilta huonoilta päätöksiltä.
Tässä on juuri kaksi näkökulmaa. Toisaalta ostat palvelua markkinoilta, jolloin ideaalitilanteessa hinta määräytyisi kysynnän mukaan. Toisaalta sitten kyse on mielestäni perustarpeesta, jolloin valtion tulee taata sen saatavuus. Vähän niinkuin terveydenhuolto.
Nämä lienee perustavanlaatuisia kysymyksiä, joissa vaikuttaa ihmisen oma näkemys yksilönvapaus-valtion vastuu akselilla.
Kuluttajariitalautakunta ottaa yleensä lähtökohdaksi sen, että kuluttaja on kauppiasta heikomassa asemassa, eikä pysty samalla tavalla arvioimaan valintojensa seurauksia. Kauppias ei saisi tällöin liiaksi käyttää hyväkseen kuluttajan tekemiä huonoja valintoja. Mielestäni tämä on hyvä lähtökohta, erityisesti maassa, jossa väestö alkaa olla enenevissä määrin seniiliä. Onhan tämä holhousta, mutta holhous kuuluu hyvinvointivaltioon.